Toiminnan kuvaus AutokatsastusVirallinen toimiala Ammattialajärjestöt Vapaa hakuteksti YKL ry on ajoneuvojen katsastuksia suorittavien toimipaikkojen ja yritysten etujärjestö. Järjestö perustettiin v.1997. Liiton jäseniä ovat toimiluvan saaneet ajoneuvojen katsastustoimipaikat.
VISIO * Yhdistys toimii yksityisten katsastustoimipaikkojen tunnustettuna edunvalvojana. * Yhdistys vastaa jäsentensä koulutuksellisiin tarpeisiin. * Yhdistys toimii jäsenistönsä molemminsuuntaisena informaatio- ja yhteistyökanavana
TEHTÄVÄ * Kannatamme ajoneuvojen katsastustoiminnan järjestämistä yksityisen yritteliäisyyden pohjalta. * Parannamme tällaisen yritteliäisyyden taloudellisia ja muita edellytyksiä. * Kehitämme katsastustoiminnan teknistä suoritustasoa ja käytännön laatua.
ARVOT Uskomme: * ajoneuvojen laadukas katsastustoiminta vaikuttaa merkittävästi liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön * puolueettomuuden takaamiseksi katsastustoiminta on säilytettävä riippumattomana ajoneuvolan kaupasta, korjaamotoiminnasta ja muusta vastaavasta ajoneuvoalaan liittyvästä kaupallisuudesta * kuluttaja hyötyy ajoneuvojen katsastustoiminnasta myös taloudellisesti
Miten teemme työtämme: * kehitämme jäsentemme henkilöstön asiakaspalveluvalmiuksia, jotta katsastuspalvelujen tarvitsijat kokevat asioinnin miellyttävänä, joustavana ja oikeudenmukaisena * pidämme yllä ja kehitämme jäsentemme ammatillista asiantuntemusta katsastustoiminnan vaikuttavuuden säilyttämiseksi * toimimme yhteistyössä viranomaisten kanssa lainsäädännön kehittämiseksi ja laadun ylläpitämiseksi * seuraamme alan kehitystä muissa maissa.
Katsastukset Ajoneuvo saadaan esittää katsastukseen mille tahansa katsastusasemalle, jolla on kyseistä katsastuslajia varten toimilupa. Katsastusajan voi varata ennakkoon, mutta lähes kaikille asemille pääsee myös ilman ennakkovarausta. Yleensä aika kannattaa kuitenkin varata, jos on kyseessä muu kuin määräaikaiskatsastus.
Katsastusasemien palveluajat vaihtelevat jonkin verran, mutta yleensä aukioloajat jatkuvat esim. klo 18.00 saakka. Myös lauantaisin palvellaan yleisesti kesäajan ulkopuolella.
Ajoneuvon katsastuksia ovat määräaikaiskatsastukset sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset.
AJONEUVOJEN REKISTERÖINNIT Ajoneuvojen rekisteröintiasioita hoitavat katsastusasemat, vakuutusyhtiöt ja autokaupat.
Rekisteröintiasioiden hoitaminen edellyttää Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa tehtyä sopimusta, ja lähes kaikilla katsastusasemilla onkin tällainen sopimus.
Katsastusasemilla voidaan yleensä hoitaa myös kaikki vaikeat rekisteröintiasiat, joita taas vakuutusyhtiöissä ja autoliikkeissä ei hoideta. Rekisteröinnin ei myöskään tarvitse liittyä mihinkään katsastusasiaan. Vaikka katsastus siihen liittyisikin, niin rekisteröinti voidaan hoitaa myös toisella asemalla. Katsastusasemat toimivat reaaliaikaisessa yhteydessä ajoneuvorekisteriin, ja asiakas saa saman tien mukaansa uuden rekisteriotteen.
Rekisteröintiin liittyvistä palveluista peritään asetuksessa ( Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista) säädetty toimenpidekohtainen maksu.
Katsastustoimipaikat antavat rekisteröintiasioihin liittyvää viranomaisneuvontaa maksutta. Katsastustoimipaikoilla ei kuitenkaan ole oikeutta luovuttaa yksittäisen ajoneuvon rekisteritietoja, ellei toimipaikka ole siitä erikseen sopinut Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa.
KATSASTAJAN URALLE TYÖNTEKIJÖIDEN TARVE Katsastustoimipaikat tarvitsevat lähitulevaisuudessa useita kymmeniä uusia työntekijöitä vuosittain. Tämä johtuu ajoneuvokannan kasvusta, uusista tehtävistä ja eläkkeelle siirtymisistä. Alalla on jo nyt ilmennyt ajoittaista työvoimapulaa. Alan palkkaus on täysin vertailukelpoinen muiden vastaavien alojen kanssa.
KOULUTUS Ajoneuvojen katsastajalta edellytetään autoteknikon tutkintoa, kokemusta autokorjaamoalalta ja erityiskoulutusta.
Autoteknikon tutkintoon rinnastetaan luonnollisesti alan insinööritutkinto ja muukin vastaava tutkinto, johon samassa määrin sisältyy autotekniikan tuntemusta. Koska autoteknikon tutkintoa ei enää tulevaisuudessa pidetä yllä, tullaan tutkintovaatimusta jossakin vaiheessa tarkistamaan.
Autokorjaamoalalta kokemusta on oltava vähintään 6 kk. Myös muu vastaava kokemus voidaan hyväksyä. Kussakin erityistapauksessa kannattaa esim. Ajoneuvohallintokeskukselta tiedustella kokemuksen hyväksyttävyyttä.
Katsastajalta vaaditaan erityinen katsastajantutkinto, joka suoritetaan erikseen kevyen ajoneuvokaluston määräaikaiskatsastuksia varten ja erikseen raskaan ajoneuvokaluston määräaikaiskatsastuksia varten. Voidakseen päästä katsastajan tutkintoon on oppilaan osallistuttava viikon mittaiselle katsastajakoulutuksen yleisjaksolle kokeineen ja sitä seuraavalle määräaikaiskoulutuksen jaksolle, joka myös on kestoltaan viikon pituinen ja käsittää myös kokeen. Ennen varsinaista tutkintoa suoritetaan katsastustoimipaikalla vielä ohjattu työharjoittelu, kestoltaan esim. 2-3 kk riippuen suoritettujen katsastusten määrästä..
Katsastajan on ylläpidettävä osaamistaan osallistumalla vuosittain täydennyskoulutukseen.
Erikoiskatsastuksia varten katsastajan on osallistuttava kunkin alan erikoiskoulutukseen. Koulutusjakson päätteeksi on läpäistävä kirjallinen koe. Tämän jälkeen katsastaja on oikeutettu suorittamaan erikoiskatsastuksia. Oikeus on voimassa kokeen suorittamisesta alkaen kolmen vuoden ajan, kuitenkin kalenterivuoden loppuun. Voidakseen jatkaa tehtävässä katsastajan on suoritettava hyväksytysti uusi koe, johon kuitenkin pääsee osallistumatta koulutukseen.
Edellä mainittuja erikoiskatsastuksia, joiden suorittamiseen vaaditaan erityinen koulutus ja koe, ovat (koulutuksen kesto suluissa):
* kevyen ajoneuvokaluston rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset (35 oppituntia) * raskaan ajoneuvokaluston rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset (35 oppituntia) * paineilmajarrujen tarkastukset (21 oppituntia) * vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen hyväksynnät (21 oppituntia).
Lisätietoja koulutuksesta löydät asiaa koskevista säädöksistä. Niitä ovat:
* laki ajoneuvojen katsastusluvista (1099/1998) * liikenneministeriön päätös ajoneuvojen katsastushenkilöstön lisäkoulutuksesta (202/1999).
Säädöksissä on Ajoneuvohallintokeskukselle annettu oikeus erityisestä syystä poiketa koulutus- ja tutkintovaatimuksista. KOULUTUKSEN ANTAJAT JA KOULUTUSTILAISUUDET Katsastajan koulutuksen antajalla tulee olla Ajoneuvohallintokeskuksen antama koulutuslupa. Ajoneuvohallintokeskus myös valvoo koulutuksen antajien toimintaa. YKL ry on osaltaan järjestänyt katsastajien koulutuksen seuraavasti:
Katsastajan tutkinnot Turun ammattikorkeakoulu järjestää YKL:n tilaamana katsastajan tutkinnon edellyttämän koulutuksen kevyen ajoneuvokaluston ja raskaan ajoneuvokaluston määräaikaiskatsastuksia varten. Kevyen kaluston koulutustilaisuuksia on vuosittain järjestetty yleensä 2 kpl ja raskaan kaluston koulutusjaksoja 1-2 kpl. Koulutusjakson jälkeen oppilas siirtyy harjoittelemaan jollekin katsastusasemalle, jonka kanssa asiasta on etukäteen sovittu. Varsinainen katsastajan tutkinto suoritetaan harjoittelun päätyttyä sovittuun aikaan katsastusasemalla ja käsittää kirjallisen kokeen sekä näyttökokeen. Kokeen ottaa vastaan Ajoneuvohallintokeskuksen virkamies. Siinä tapauksessa, että koulutukseen kuuluvaa koetta tai tutkintoa ei hyväksytä, niin oppilaalle järjestetään mahdollisuus uusia koe tai tutkinto.
Täydennyskoulutus YKL ry järjestää useita katsastajien täydennyskoulutuspäiviä vuosittain. Tilaisuuksia järjestetään Helsingin lisäksi lähinnä Pohjois- Suomessa sekä tarpeen mukaan muuallakin. Tilaisuuteen osallistumisesta annetaan todistus.
Erikoiskoulutus YKL ry järjestää kevyen kaluston sekä raskaan kaluston erikoiskatsastuskoulutusta sekä vaarallisten aineiden maantiekuljetuksiin käytettävien ajoneuvojen hyväksyntään liittyvää erikoiskoulutusta. Kutakin erikoiskoulutusjaksoa järjestetään 1-2 kpl vuosittain, tarpeen mukaan. Paineilmajarrujen tarkastuskoulutuksen ja kokeen järjestää Turun ammattikorkeakoulu YKL:n kanssa sovitulla tavalla. YKL ry järjestää tarpeen mukaan vuosittain muutamia koetilaisuuksia erikoiskatsastuksien oikeuksien ylläpitämiseksi vanhojen katsastajien piirissä. Useimmiten koetilaisuutta ennen pidetään muutaman tunnin pituinen kertauskoulutus.
Koulutusohjelma 2005 on ohessa.
KUKA MAKSAA Vaikka alan koulutusjaksot eivät ole kovin pikiä, niin ne voivat olla varsinkin alalle tulevalle uudelle henkilölle tuntuvat. Yleinen käytäntö on, että tulevan työnantajan kanssa sovitaan koulutukseen osallistumisesta, harjoittelusta ja koulutukseen liittyvistä kustannuksista. Luonnollisesti työnantajat haluavat työsopimukseen maininnan koulutuskustannusten korvauksesta sekä muista vastaavista seikoista ennen koulutuksen alkua. Oppilas taas voi luottaa työpaikan olemassaoloon koulutuksen päätyttyä. YKL ry ei kuitenkaan ole rajoittanut koulutukseen pääsyä koskemaan vain omien jäsenyritystensä henkilökuntaa. Ota siis rohkeasti yhteys alueesi katsastustoimipaikkaan, ja tiedustele tarvittaisiinko uutta työntekijää. Ajoneuvojen rekisteröintiasioita hoitavat katsastustoimipaikat voivat pyydettäessä antaa kansainvälisen katsastustodistuksen (raskaat ajoneuvot) siitä riippumatta, millä katsastusasemalla katsastus on suoritettu.
KATSASTUSALAN YRITYSTOIMINTA Ajoneuvojen katsastustoiminta on luvanvaraista. Luvan myöntää Ajoneuvohallintokeskus.
Lupa voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai laitokselle. Luvan myöntämisen ehtona on, että hakija on luotettava, asiantunteva, vakavarainen ja riippumaton. Säädöksissä (laki ajoneuvojen katsastusluvista) on tarkemmin selvitetty, millä tavoin kunkin vaatimuksen täyttymistä arvioidaan.
Riippumattomuus mm. ajoneuvokaupasta, korjaamotoiminnasta, liikennetarvikkeiden kaupasta ja luvanvaraisesta liikenteestä on kuluttajansuojan kannalta keskeinen vaatimus.
Katsastusalan yritykset ovat valtaosin syntyneet alalla katsastusmiehinä toimineiden henkilöiden aikaansaamina. Toisen ryhmän muodostavat muissa tehtävissä autoalalla aikaisemmin toimineiden henkilöiden perustamat yritykset. Alalla on kuitenkin myös yrityksiä, joiden omistajataustalta ei löydy ajoneuvoalan aikaisempaa toimintaa.
TOIMINTA YKSITYISTETTY KOKONAAN Ajoneuvojen katsastustoiminta on Suomessa valtakunnallisesti järjestettynä vanhinta Euroopassa alkaen jo 1920-luvulla. Ala on ollut organisoituna vuosikymmenten saatossa eri tavoin, aina kulloisenkin yhteiskunnallisen kehityksen ja hallinnollisen näkemyksen mukaan. Vuodesta 1994 lähtien ajoneuvokatsastuksia ovat voineet hoitaa toimiluvan saaneet yksityiset yritykset. Toiminta perustuu säädöksiin ja viranomaisohjeistukseen. Toimintaa valvoo valtion viranomainen, Ajoneuvohallintokeskus.
Hallituksen jäsenet 22.3.2006 alkaen ovat Mika Fonsell Mika Fonsell (1967) toimi yrittäjänä ja toimitusjohtajana Rauman Autokatsastus Oy:n vuodesta 1998 vuoteen 2005 asti.Syksyllä 2005 Mika perusti kahden muun katsastusalan ammattilaisen kanssa yhtiön nimeltä SF-Katsastus ja Koulutus Oy. Mika on alusta lähtien toiminut yhdistyksen järjestämässä katsastusmiesten perus- ja erikoiskoulutuksessa kouluttajana. Mika harrastaa mm. jääkiekkoa, golfia, lentopalloa ja on mukana lions-toiminnassa. Hän toimii aktiivisesti myös kesä ja talvilajien urheiluseuroissa.
Mikko Eskelinen Mikko Eskelinen (1972) aloitti katsastusalan yritystoiminnan v 1995 Jyväskylässä, jossa hän toimi Keski-Suomen Autokatsastus Oy:n toimitusjohtajana; K1-Katsastajat Palokka ja K1-Katsastajat Keljo ovat olleet Mikon omistuksessa. Kun valtakunnallinen katsastusalan ketju K1 perustettiin vuonna 2003, oli Mikko siinä yksi suurimmista perustajajäsenistä. Ketjuun kuului 34 asemaa vuonna 2006 ja saman vuoden toukokuussa ketju myytiin maailman suurimmalle katsastusalan toimijalle Espanjalaiselle Applus-yhtiölle. Mikko toimii K1-Katsastajat Oy:ssa kehitysjohtajana. Mikko on ollut YKL:n hallituksessa vuodesta 1998 lähtien. Hänen harrastuksiin kuuluu mm. golf, veneily ja moottorikelkkailu. Pasi Tenho Pasi Tenho (1963) aloitti katsastusalan yritystoiminnan kumppaniensa kanssa v. 1995 Raision Autokatsastus Oy:n puitteissa. Hän oli myös monien muiden asemien osa-omistaja. Vuonna 2003 syntyi katsastusasemaketju K1, jonka yhtenä perustajana Pasi oli. 34:n aseman ketju myytiin toukokuussa 2006 Espanjalaiselle Applus-yhtiölle, joka on maailman suurin katsastusajan toimija. Pasi jäi yhtiöön kehitysjohtajaksi. Pasi on ollut YKL.n hallituksessa mukana yhdistyksen perustamisesta alkaen. Pasi harrastaa golfia, lentopalloa ja on mukana mm. lions -toiminnassa.
Veijo Sandholm Veijo Sandholm (1956) aloitti katsastusalan yritystoiminnan Ylivieskassa Vieskan Katsastus Oy:ssä, jossa edelleen toimii toimitusjohtajana. Veijo harrastaa metsästystä ja metsänhoitoa kotikulmillaan Sievissä. Hän on ollut aktiivisesti mukana myös kunnallispolitiikassa. Mika Vihelä Mika Vihelä (1968) aloitti katsastusalan yritystoimintansa v 1997 Raahessa, Rannikon Autokatsastus Oy:ssä, jonka hallituksen puheenjohtaja hän on. Tämän lisäksi Mika on Kalajoen Katsastus Oy:n toimitusjohtaja ja on mukana 4 muussa katsastusalan yrityksessä. Mika on harrastanut ja edelleen harrastaa aktiivisesti urheilua ollen aikanaan mm. moninkertainen painonnoston Suomen mestari. Mika on Pohjanmaan Ravi ry:n hallituksen jäsen ja jännittää myös omien hevostensa menestystä.
Marko Aavikko Marko Aavikko (1968) aloitti katsastusalalla vuonna 1998 Raision Autokatsastus Oy:ssä. Vuodesta 2002 alkaen ollut yrittäjänä ja toimitusjohtajana valtakunnallisessa K1-Katsastajat ketjussa, johon kuuluu tänä päivänä 34 katsastusasemaa. Marko harrastaa kesäisin golffia ja talvilajeina on kaukolopallo ja jääkiekko.
Puheenjohtaja Jyrki Hautaviita Jyrki Hautaviita (s.v.1954) toimii Pirkanmaan Autokatsastus Oy:n toimitusjohtajana sekä on mukana Porin Autokatsastus Oy:n, Itäkeskuksen Autokatsastus Oy:n (Pori) sekä Autokatsastus 2000 Oy:n (Huittinen) toiminnassa. Jyrki Hautaviita toimii myös YKL:n koulutuspäällikkönä, jonka vastuulla on lähinnä katsastusmiesten erikoiskoulutuksen järjestäminen. YKL:n puheenjohtajaksi Jyrki valittiin v. 2001. Vapaa- aikanaan Jyrki harrastaa mm. golfia ja moottoripyöräilyä.
Toiminnanjohtaja YKL ry:n toiminnanjohtajana toimii yhdistyksen perustamisesta (1997) lähtien DI Matti Ojala. matti.ojala@yklry.com tel 0207 309 501 gsm 040-535 9292
YKSITYISEN KATSASTUSTOIMINNAN JA YHTEISTYÖN HISTORIAA
1994 Joutsan asema, ensimmäinen yksityinen katsastusasema Laki katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista astuu voimaan. Yksityisten katsastustoimipaikkojen perustaminen tulee mahdolliseksi. Katsastustoimintaan vaaditaan viranomaisten myöntämä toimilupa. Katsastustoimipaikat voivat suorittaa toimiluvan perusteella myös ajoneuvojen rekisteröintitehtäviä. Ensimmäinen yksityinen katsastustoimipaikka perustetaan Joutsaan. Perustajana on Veikko Rajala, joka sittemmin perustaa katsastustoimipaikat myös Jyväskylään sekä Jämsään. Tässä vaiheessa laki sallii yksityisen katsastustoimipaikan perustamisen vain edellytyksellä, että valtion (Suomen Autokatsastus Oy:n) katsastustoimipaikkaan on matkaa vähintään 60 km. Sopiva paikka löytyy siis Joutsasta.
1995 Vaatimus 60 km:n etäisyydestä olemassa olevaan toimipaikkaan poistuu lainsäädännöstä. Katsastusasemien perustaminen saa vasta nyt vauhtia. Yksityisiä katsastustoimipaikkoja perustetaan Kajaaniin, Tampereelle, Joensuuhun, Simpeleelle, Haminaan, Kiuruvedelle, Jyväskylään, Kokkolaan, Kemiin, Lahteen, Raisioon ja Turkuun. Katsastusaseman perustaminen herättää poikkeuksetta yleistä mielenkiintoa alueella. Joillakin paikkakunnilla yksityisen katsastusaseman markkinaosuus alan palveluista kasvaa jo merkittäväksi.
1996 Liiton ensimmäinen puheenjohtaja Jaakko Lahtinen sekä kokouksen puheenjohtaja Yrjö Leinonen syksyn 2003 liittokokouksessa Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry perustetaan Helsingissä. Perustavassa kokouksessa on läsnä 17 katsastustoimipaikan edustajat. Kokousta johtaa Yrjö Leinonen Oulun Testi ja Tarkastusasemalta. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Jaakko Lahtinen Päijät-Hämeen katsastuspalvelusta (Lahti). Yksityisten katsastustoimipaikkojen markkinaosuus kipuaa vuoden lopulla 18 %:iin.
1997 Yksityisiä katsastusasemia perustetaan edelleen lisää vuoden aikana 5 paikkakunnalle. Kaikkien yksityisten katsastustoimipaikkojen markkinaosuus on vuoden lopulla jo n. 13 %.
1998 Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry liittyy erikoisliittona Autoalan Keskusliitto ry:n jäseneksi. Yksityisten katsastustoimipaikkojen markkinaosuus on vuoden lopussa n. 26 %.
1999 Katsastustoiminnan lupia koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Samalla luodaan lakisääteiset lisäkoulutusvaatimukset katsastusmiehille. Myös ajoneuvojen rekisteröintitoiminta järjestetään uudella lailla. Rekisteröintejä varten tarvitaan erityinen sopimus Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa. Samalla rekisteröintitoiminnan viranomaisluonne korostuu. Yksityisten katsastustoimipaikkojen markkinaosuus nousee vuoden lopulla n.30%:iin.
2000 YKL ry aloittaa katsastusmiesten lakisääteisen koulutustoiminnan. Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa aloitetaan. YKL ry aloittaa yhteistyön Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa uuden ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmän uudistamiseksi. Siitä lähtien liiton edustajat ovat mukana useissa kehittämistyöryhmissä. Yksityisten katsastustoimipaikkojen markkinaosuus nousee vuoden lopulla jo yli 30 %:n.
2001 YKL ry:n toimisto siirretään Snellmaninkadulle Helsinkiin. Viranomaisten taholta aloitetuissa keskusteluissa ehdotetaan katsastustehtävien siirtämistä sopimuspohjaisesti hoidettavaksi. Liitto torjuu ehdotuksen. Yksityisten katsastustoimipaikkojen määrä nousee jo 60:een ja markkinaosuus yli 33%:n.
2002 YKL ry aloittaa yhteistyön saksalaisen katsastusyhtiön (DEKRA) kanssa ulkomailla rekisteröityjen, Suomeen tuotavien ajoneuvojen määräystenmukaisuuden selvittämiseksi. Yksityisten katsastustoimipaikkojen markkinaosuus nousee yli 36 %:n ja toimipaikkojen määrä 66:een.
2003 Käytettyjen autojen maahantuonti räjähtää yli 30 000 kappaleeseen. Vastaavasti lisääntyvät myös rekisteröintikatsastukset. Kun myös muiden katsastusten määrät lisääntyvät ajoneuvokannan kasvaessa, niin katsastustoimipaikat ovat lähes täystyöllistettyjä. Ajoittain ilmenee työvoimapulaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla. YKL:n jäsenyritykset perustavat 8 uutta katsastustoimipaikkaa. Yksityisen sektorin markkinaosuus kasvaa 38 %:iin.
2004 Yksityinen katsastustoiminta saavuttaa 10 vuoden iän. Yksityisiä katsastusasemia perustetaan edelleen lisää, vuoden aikana peräti 12 kpl. Asemien keskikoko on siten edelleen pienentynyt ja palveluverkko tihentynyt. YKL-sektorin osuus katsastustoimenpiteistä on n. 39 %. Useat katsastusalan yritykset tiivistävät operatiivista yhteistyötään mm. ketjuuntumalla . Erikoisen merkittäväksi nousee K1- katsastajat, jonka piiriin kuuluu katsastusasemia maan kaikissa osissa. Käytettynä ulkomailta maahan tuotujen ajoneuvojen määrä on edelleen lähes saman suuruinen kuin edellisenä vuonna.
Hakua helpottavat sanat katsastukset, katsastuksia, katsastustoimipaikka, katsastustoimipaikat, katsastustoimipaikkoja, katsastusasema, katsastusasemat, katsastusasemia, katsastuslaji, katsastuslajit, katsastuslajeja, katsastusaika, katsastusajat, määräaikaiskatsastus, määräaikaiskatsastukset, määräaikaiskatsastuksia, rekisteröintikatsastus, rekisteröintikatsastukset, rekisteröintikatsastuksia, muutoskatsastus, muutoskatsastukset, muutoskatsastuksia, kytkentäkatsastus, kytkentäkatsastukset, kytkentäkatsastuksia, ajoneuvohallintokeskus, ajoneuvohallintokeskukset, ajoneuvohallintokeskuksia, ajoneuvorekisteri, ajoneuvorekisterit, ajoneuvorekistereitä, katsastusmies, katsastusmiehet, katsastusmiehiä, ajoneuvokatsastus, ajoneuvokatsastukset, ajoneuvokatsastuksia, yksityinen katsastusasema, yksityiset katsastusasemat, yksityisiä katsastusasemia.
|