Virallinen toimiala:
Muut koulutusta antavat yksiköt
Palvelut
Tulityökurssit. Kattotulityökurssit. Työturvallisuuskorttikurssit.
Lakimääräiset ATEX-räjähdyssuojausasiakirjat. Kaasujärjestelmien
tarkastukset. Kaasuturvallisuusluennot.Lakimääräiset työpaikkojen
riskiarvioinnit.
Vapaa hakuteksti:
HISTORIAA
Perustettu v. 1996
Itsenäinen yritys
Oy AGA Ab:n suosittelema kaasualan koulutus- ja
kaasujärjestelmätarkastusyritys
Turvallisuuskokemusta palo- ja työsuojelualalta yli 30 vuoden ajalta
Perustaja ja toimitusjohtaja Leo O. Ekholm
TOIMINTA-ALUEITA
Kaasuturvallisuuskursseja ja luentoja vakiopaikoissa ja yrityksissä
Tulityökursseja (Tavallisia sekä katto- ja vedeneristysalan)
Työturvallisuuskorttikursseja
Työturvallisuuden lakimääräisiä riskiarviointeja työpaikoilla sekä niihin
liittyviä luentoja
Kaasujärjestelmätarkastuksia + ATEX-räjähdyssuojausasiakirjan laatimisia eli
tilasuojausmäärittelyjä sekä sen riskiarviointeja
Kemikaalien turva- ja vaara-analyysejä
KAASUJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSET
1.Käyttöönottotarkastus - koskee uusia ja ( suuria) saneerattuja
kaasujärjestelmiä.
2.Perustarkastus - koskee vanhoja, tarkastamattomia kaasujärjestelmiä,
joille ei ole valmistumisen yhteydessä suoritettu erillistä (
luovutustarkastusta lukuunottamatta), perusteellista tarkastusta.
3.Valvonta- eli 5-vuotistarkastus- koskee vanhoja jo aiemmin
erillistarkastettuja kaasujärjestelmiä, joiden tarkastuksesta on kulunut n.
5 vuotta.
TURVALLISUUSKONSULTOINTI
Teemme työturvallisuuslain 738 / 2002 10§:n vaatimia työn vaarojen
selvittämisiä ja riskiarviointeja (pakollinen työnantajille). Vaatimus on ollut
voimassa 1.1.2003 alkaen. Työterveyshuoltolaki 1383/2001 ja siihen liittyvä asetus
1484/2001 edellytti lisäksi 1.1.2002 alkaen työnantajaa laatimaan nk.
työpaikkaselvityksen, joka liitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Voimme auttaa yrityksiä laatimaan työsuojelutarkastajan edellyttämän em.
riskinarvion tai työpaikkaselvityksen laadinnassa käytössämme olevalla
riskiohjelmalla.
Molemmat velvoitteet ovat hyvin samansuuntaisia ja edellyttävät
työsuojeluviranomaisille näytettäviä kirjallisia selvityksiä ja riskinarviointeja.
Teemme myös työolosuhdedirektiivin 1992/92/EY ja sen suomalaisen
valtioneuvoston asetuksen 576/2003 mukaisia ATEX-tilaluokituksia ja riskiarvioita
räjähdysvaarallisista tiloista erityiskohteina räjähtävät kaasutilat (esim.
asetyleeni-, vety- ja nestekaasutilat). Kohteista tehdään räjähdyssuojausasiakirja,
joka on tullut uusissa kohteissa pakolliseksi 1.7.2003 ja vanhoilla
kohteilla siirtymäaika on 1.7.2006 asti. Suoritamme myös kemikaalilain 744/89, KTM:n
asetuksen nro 59/99 vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja
varastoinnista, painelaitelain 869/99 sekä KTM:n päätöksen paineturvallisuudesta
nro 953/99 mukaisia asiantuntijatoimeksiantoja mm. vaaran arviointeja
paloviranomaisia varten eri kemikaalioista (kaasuista) ja niiden vaikutuksesta.
RISKINARVIOINTI TYÖPAIKALLA (RA)
Työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan 1.1.2003 ja se velvoittaa
työnantajan huolehtimaan työntekijöittensä terveydestä ja turvallisuudesta työssä.
Työturvallisuuslain 10 §:ssä riskien arvioinnista säädetään seuraavaa:
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän
järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta
työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin
niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden
turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: .
1. Tapaturmasta ja muusta syystä johtuvan terveyden menettämisen vaara
2. Esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä
vaaratilanteet
3. Työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset
edellytyksensä
4. Työn kuormitustekijät ja
5. Mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara
Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät on tunnistettava ja arvioitava
kaikilla työpaikoilla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, riippumatta
työpaikan koosta tai toimialasta. Selvityksen laajuus, toteutustavat ja
menetelmät voidaan valita työpaikkakohtaisesti, mutta sen tulee kattaa kaikki
työt ja kaikenlaiset vaara- ja haittatekijät. Kertaluontoinen selvitys ei riitä,
vaan vaarojen selvittäminen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Jos
työpaikalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaara- ja haittatekijöiden
tunnistamiseen tai riskien arvioinnin suorittamiseen, tehtävään on käytettävä
ulkopuolisia asiantuntijoita.
Tunnistetut vaara- ja haittatekijät on mahdollisuuksien mukaan poistettava
ja ja jäljelle jääneiden haittojen ja vaarojen merkitys työntekijöiden
terveydelle tai turvallisuudelle tulee arvioida (riskien arviointi).
Arvioinnin on johdettava toimenpiteisiin eli jäljelle jääneiden
vaaratekijöiden vaikutuksia työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle on
pienenettävä niin, että lain ja säädösten asettamat minimivaatimukset
täyttyvät ja että työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaarantuvat
mahdollisimman vähän.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava hallussaan selvitys ja
arviointi työpaikalla esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä eli riskiarvio.
Samoin Työterveyshuoltolain 1383/2001 § 12 edellyttää työperäisten
terveysvaarojen ja -haittojen, työtekijöiden terveystilan sekä työ- ja toimintakyvyn
selvittämistä, arviointia ja seurantaa. Lisäksi edelliseen lakiin viitaten
laadittu valtioneuvoston asetus 1484/2001 "Hyvän työterveyshuoltokäytännön
periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja
asiantuntijoiden koulutuksesta" vaatii
työpaikkaselvityksen laadintaa työterveyshuoltolain kirjalliseen
toimintasuunnitelmaan. Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja
työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamista ja
arviointia sekä ehdotusten tekemistä työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi
kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä
työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Työpaikkaselvitykseen tulee sisältyä asetuksen 1484/2001 4 §:n
työterveyshuollon perusasiat:
1) työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet; 2) työn fyysinen
ja psyykkinen kuormittavuus;
3) työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky; 4) työntekijän
yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva
erityinen ja muu sairastumisen vaara; 5) työstä johtuva ammattitaudin,
tapaturman sekä väkivallan vaara ja uhka; 6) työaikajärjestelyt, mukaan lukien
sellainen yötyö, jolla on terveysvaikutuksia; 7) työolosuhteiden
muutostilanteet; 8) henkilöstörakenne työpaikalla; 9) eri työ- ja
palvelussuhdemuotoihin, kuten lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja muihin työjärjestelyihin
liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat; sekä 10) edellä
mainittujen ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteisvaikutukset. Työnantajan
on kyettävä osoittamaan, että TT-lain mukainen vaarojen eli riskien
arviointi on tehty, mutta selvitystä ei edellytetä määrämuotoisena
tai kirjallisena. Käytännön syistä riskien arviointi tulee tehdä
kirjallisena tai sähköisesti tallennetussa muodossa, jolloin pystytään helposti
osoittamaan työsuojeluviranomaisille, että selvitys on tehty.
Verrattaessa TT- ja TTH-lain + sen lisäasetuksen 1484/2001 vaatimusta tehdä
työpaikalle ja työntekijöille erilaisten vaarojen ja haittojen selvitystä tai
arviota, huomaamme molempien vaatimusten ajavan lähes samaan lopputulokseen.
TT-lain riskinarvio keskittyy ottamaan huomioon työpaikan
ympäristöolosuhteet painotetummin huomioon ja TTH-lain + lisäasetuksen työpaikkaselvitys
painottaa enemmän työntekijän terveyteen liittyviä asioita eli ei ole useinkaan
tarpeellista tehdä 2 eri selvitystä. Riittää kun tehdään toinen ja muutetaan
toiseen hieman painotusalueita.
On hyvä kuitenkin tiedostaa, että molemmat sekä työpaikkojen riskinarvio,
että työpaikkaselvitys ovat pakollisia työnantajille! Mikäli selvitykset tai
riskien arviointi puuttuu, vaativat työsuojelutarkastajat, suorittaessaan
yritystarkastuksia, niiden tekemistä muutaman kuukauden sisällä.
Motivointi
Ilman yhtiön päättävän johdon ja työntekijöiden myötävaikutusta, ei tämä
kaikille yrityksille pakollinen selvitys tuota positiivista lopputulosta. Mukaan
tarvitaan ehdottomasti sitoutumista ja motivaatiota kaikilta
osapuolilta.
Miten riskiarviointi tehdään?
Työpaikan riskinarvioinnin suorittamisen motivaationa on lain määräyksen
lisäksi yrityksen omat intressit esim. laatujärjestelmien edellyttämät
selvitykset turvallisuudesta ja vaaratekijöistä. Usein kolmantena ratkaisevana
tekijänä on työnantajien huoli jatkuvista ja paljon kustannuksia aiheuttavista
tapaturmista ja ammattitaudeista. Nämä ovat omalta osaltaan heijastamassa yhtiön
turvallisuusimagoa. Riskiarviointi aikajärjestyksessä
1. Riskiarviointikokonaisuuden ja työturvallisuuslainsäädännön
perusesittelytilaisuus johdolle ja työturvallisuusvastaaville (1/2 päivää)
2. Yrityksen päätös riskiarvioinnin tekemisestä
3. Vastuuhenkilön ja ryhmän valinta
4. Tiedotus yrityksen henkilöstölle
5. Ryhmä hankkii tarvittavat lähtötiedot ( aiemmat turvallisuustarkastukset,
työterveyshuollon työpaikkatarkastukset, työsuojelutarkastajan pöytäkirjat,
kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet sekä tapaturma- ja
läheltä piti - tilastot)
6. Arviointisuunnitelman ja rajauksen tekeminen
7. Arvioitsijoiden perehdyttäminen
8. Vaarojen tunnistus työpisteissä (ensivaihe n. 2-3 x 1/2 pv/työkohde tai
tila)
9. Riskien suuruuden määrittely
10.Toimenpiteiden jaottelu a) heti tehtävät, b) 1-3 kk aikana tehtävät, 3)
budjettitoimenpiteet ja 4) tarkkailtavat
11.Tiedoitus ja raportointi
12.Toimenpiteiden suorittaminen
13.Seuranta
14.Päivitys tai tarkennus
Ryhmän kokoonpano
Ryhmän koko voi vaihdella arviotehtävien eri vaiheissa. Tärkeimmät henkilöt
ovat kuitenkin työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, jotka ovat
enemmän tai vähemmän koko ajan mukana.
Välttämättömiä lisähenkilöitä työn osavaiheissa ovat myös työterveyshuollon
edustajat (lääkäri tai työterveyshoitaja) sekä kemikaaliasiantuntemusta
omaava henkilö. Jollei kukaan em. henkilöistä omaa riittävän hyviä valmiuksia
riskien arviointirutiineihin tai voi irrottaa aikaansa, on mielekkäintä ryhmään
nimetä ulkopuolinen riskien arvioinnin asiantuntija.
Ryhmän puheenjohtajana on yleensä syytä olla yrityksen oma henkilö esim.
työsuojelupäällikkö ja hänellä voi olla apunaan em. ulkopuolinen työsuojelun
asiantuntija, jolla on kokemusta riskien arvioinnissa, tarvittavat työkalut,
esim. riskien arviointiohjelma ja hyvä tietokoneiden käyttötaito.
Aika ja kustannukset
Riskikartan hahmottelu on aina syytä aloittaa olennaisimpien ja eniten
vaaraa aiheuttaneiden (tai luultujen) kohteiden arvioinneilla. Muihin kohteisiin
on syytä mennä vasta näiden jälkeen.
Kokonaiskustannukset muodostuvat kohteiden laajuuden ja työn tarkkuuden
mukaan omien henkilöiden aikakustannuksista ja ulkopuolisten asiantuntijoiden
esim. työterveyshuollon, kemikaaliasiantuntijan ja
riskiexpertin kustannuksista.
Kokonaiskustannuksia on etukäteen vaikea arvioida ja useimmissakin
tapauksissa kohtaan 10 pääseminen (toimenpiteistä päättäminen) vie jaksottaisesta
työskentelystä johtuen useiden kuukausien ajan. Realista voisi olla aikatauluttaa
työ esim. 6 kuukauden mittaiseksi
TURVALLISUUSKURSSIT
Työturvallisuuskurssi
Työturvallisuuskorttikurssi (perus+päivitys)
Kattotulityökurssi
Tulitöiden turvallisuuskurssi
Hakusanattulityökortit,
kattokortit,
työturvallisuuskorttikurssit,
räjähdyssuojausasiakirjat,
ATEX,
rsa,
kaasutarkastukset,
räjähdysasiakirja,
kaasujärjestelmätarkastus,
työturvallisuus,
kemikaalien turva-analyysi,
kemikaalien vaara-analyysi ,
riskiarviointi,
riskiarvioinnit,
palosuojelu,
työsuojelu,
atex Viimeksi päivitetty PRH:n tietokannasta 1.6.2008
Strateginen johto
Ekholm Leo Olavi, Toimitusjohtaja
Ekholm Leo Olavi, Varsinainen jäsen
Muut kaupparekisteriin merkityt henkilöt
Ekholm Marcus Olavi, Varajäsen
Näytä kaikki | 
Piilota kaikki
Perustiedot